maanantai 24. heinäkuuta 2017

Aina ei voi mennä niinkuin strömsöössä. Vai voiko?

Sepä se. Kun en tiedä. Varsinkin jälkimmäinen rata kun meni aika huonosti. Kyse on siis Rallitassun rally-toko-epiksistä, joissa olimme tänään. Olimme ilmoittautuneet kahteen luokkaan, Supermölliin ja Mölli-ALOon. Olin aika hermona, koska emme olleet juurikaan treenanneet Huiman kanssa ilman nameja pitkää rataa. Supermölliin olin mennossa aika luottavaisin mielin. Pikalle päästyämme selvisi, että kisat olivat sisällä hallissa. Se aiheutti pienimuotoisen paniikin, sillä Huima on tottakai hallissa stressaantuneempi, tilaa on vähemmän, ja hajuja enemmän.



Jätimme koirat autoon, ja lähdimme katsomaan rataa. Molemmissa luokissa rata oli sama, Mölli-ALOssa oli vain kolme kylttiä enemmän. Hallissa Huima oli yllättävän rauhallinen. Paikalla oli mm. iso musta tanskandoggi, sekä musta saksanpaimenkoira, jotka olivat pelottavia. Loppua kohden, alkuärinöistä päästyämme niissäkään ei ollut enää mitään ongelmaa. Ylitsepääsemättömän pelottavia olvat kuitenkin yksi vaalea cokcerspanieli, sekä kolmen tiibetinspanielin lauma. Voi kun joskus edes saisin kiinni tuon koiran ajatuksenjuoksusta... Oli paikan päällä kuitenkin ihan kivojakin tyyppejä, kuten eräs musta paimenkoira (en ole rodusta varma), jonka kanssa ois ollu niiiiiin kiva leikkii...

Tässä Supermöllin rata. Ei pitkä, ei vaikea. Kerrankin tajusin ottaa kuvat ratapiirroksista siellä XD

Mölli-ALO
Ensin oli Supermölli. Siinä oli yhteensä 11 starttia, ja me oltiin seitsemäs koirakko. Se rata meni muuten hyvin, mutta huomasin jo ennen lähtövuoroani, että en osannut vekslata hihnaa oikei tehtävässä "koira eteen, oikealta sivulle", joten siinä kohtaa Huima ehti minut kiertäessään istahtaa maahan. Siitä tuli sitten tvä (tehtävän väärin suorittaminen), eli -10. Olisin voinut uusia tehtävän, jolloin se olisi ollut vain -3, mutta enpä tajunnut. Muuten tästä radasta ei tullut mitään virheitä, tosin tässä luokassa olikin lepsumpi arviointi. Saimme siis 90 pistettä, ja jos tuota mokaa ei olisi käynyt, olisimme voittaneet koko luokan. Ja jos olisin uusinut, olisimme kai olleet kakkosia, tai vähintään kolmosia. Luokan voittajalla oli 99 pistettä. Mutta ainahan voi ajatella, että jos ei olisi tullut yhtään virheitä, olisimme voittaneet. Niinhän se menee. Mutta siis, kuten jo sanoinkin, muuten rata meni tosi hyvin, ja tuomarin kommentit olivatkin: "Kauniisti ohjattu, nätti kontakti. Sujuva rata.".

Kaikki kuvat tästä eteenpäin c)Katriina Nousiainen

Huima: "Hei oikeest, mä en jaksa..."
Seuraavana olisikin sitten Mölli-ALO. Selvisi, että siinäkin saa käyttää nameja, mikä oli minulle suuri helpotus! Huima oli kuitenkin jo ehtinyt väsähtää, joten tämä rata meni melko huonosti omasta mielestäni. Saimme tästä yhteensä 81 pistettä. Ensimmäisessä tehtävässä koira oli vino, josta tuli -1. Neljännessä tehtävässä tuli ov (ohjaajavirhe), -1. Kuudennessa tehtävässä (Ja omasta mielestäni koko loppuradan aikana... :D) kontr (kontrollin puute), -1. Seitsemännessä tehtävässä -10, tvä, ohjaaja unohti pysähtyä, kröhöm, pitääpä keskittyä jatkossa... Yhdeksännessä tehtävässä -3, uusinnasta, jossa kuitenkin myös -1, koiran vinoudesta. Sen takia uusin tämän tehtävän, että ALOssa, kun koira otetaan eteen, saa ottaa yhden apuaskeleen, mutta koiran tullessa takaisin sivulle, ei saa. Taoin tätä päähä ennen rataa vaikka kuinka, mutta radalla se sitten, kas kummaa, unohtui. Olen tottunut ottamaan apuaskeelen ohjatessani tuota keskikokoista koiraani sivulle, sen opin viime kesänä, ja siitä asti olen niin tehnyt aina. Se nimittäin helpotti Huimaa alussa, mutta nyt, kun kokeilin ilman, niin menihän tuo ihan yhtä hyvin, kuin apuaskeleen kanssa. 11. tehtävässä tuli kyl (koskettaa tai nuuskii kylttiä, merkkiä, esinettä tai henkilöä), -1. Maaliin tullessa tuli vielä yksi yhden pisteen virhe, py (puutteellinen yhteistyö), sillä kuten jo mainitsinkin, kaksi rataa päivässä on näköjään Huimalle vielä tässä vaiheessa liikaa, ja koira oli tosi väsynyt ja yhteistyöhaluton jälkimmäisellä radalla. Ties mitä siitä olisi tullut, jos en olisi saanut motivoida koiraa edes nameilla... Tämä ei kuitenkaan jäänyt minua harmittamaan, tuomarin kommentin ollessa "Taas kerran erinomaista yhteistyötä ja ohjausta :)", ja meidän saadessa tuomarin suosikki-palkinto (ns. neljäs sija) tästä erinomaisesta yhteistyöstä ja ohjauksesta. :)



Kaikkiaan oli kuitenkin ihan onnistunut päivä, väsyneinä, mutta tyytyväisinä palasimme kotiin. Huima on nyt ihan oikea harrastuskoira :) <3

4 kommenttia:

  1. Kröhömhöm, se on Tuomarin oma palkinto, ei varsinaisesti sijoitus. Ja hyvinhän te oikeesti menitte, ainakin sen ekan luokan paljon paremmin kuin me, mut tokalla radalla taisi vaan kummallakin usko loppua. ;)

    VastaaPoista
  2. No joo, meni se eka ihan kivasti. Ja en tarkottanutkaan, että se oli oikee sijoitus, teksti antaa ymmärtää väärin. Koitan korjata sen :)

    VastaaPoista
  3. Hyvä kontakti teillä! Ja onnittelut tuomarin suosikki -palkinnosta. :)

    VastaaPoista